Olet varmasti useinkin kohdannut sanan resilienssi, mutta oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan mitä se tarkoittaa ja miten se näyttäytyy elämässäsi? Resilienssi on ihmisen psyykkistä joustavuutta ja palautumiskykyä. Sen avulla selviydymme vastoinkäymisistä, sopeudumme muutoksiin ja jatkamme eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Se ei vie pois kärsimystä ja vaikeita tunteita, mutta auttaa selviytymään niistä. Resilienssiin sisältyy usko siitä, että vaikeudet ovat osa elämää – myös onnellista sellaista.
Resilienssiin voi vaikuttaa
Törmään usein ajatukseen siitä, että toiset ihmiset ovat luonnostaan vahvoja ja toiset eivät. Uskomus resilienssistä ominaisuutena, jonka joko omaat tai et, ei onneksi pidä täysin paikkaansa. Resilienssi on yhdistelmä synnynnäisiä ominaisuuksia, persoonallisuutta ja ympäristötekijöitä. Vaikka resilienssin taustalla on osin pysyviä elementtejä, se on myös ominaisuus, jota voi tietoisesti vahvistaa. Resilienssi kehittyy elämänkokemusten, ihmissuhteiden, itsereflektion ja oppimisen kautta.
Resilienssiä vahvistavat esimerkiksi:
- rohkeus kohdata vaikeudet ja niiden synnyttämät tunteet
- kokemukset vaikeuksista selviämisestä
- merkityksellisyyden kokemus elämässä
- myönteinen suhtautuminen itseen ja elämään
- tunnesäätelytaidot
- omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
- kyky pyytää ja vastaanottaa apua
- turvalliset ja kannattelevat ihmissuhteet
Olen itsekin kohdannut elämässä vastoinkäymisiä ja suruja. Nuorempana kapinoin kokemuksiani vastaan ja koin itseni uhriksi niiden edessä. Vasta elämänkokemuksen ja iän kartuttua ymmärsin, että kulkemani polku on tehnyt minusta vahvemman ja joustavamman. Vaikeudet ovat kasvattaneet minua ihmisenä ja lujittaneet uskoani siihen, että selviän ja löydän vaikeissakin tilanteissa tarvittavat voimavarat sekä ratkaisut.
“Kun emme voi muuttaa tilannetta, elämä haastaa meitä muuttamaan itseämme.”
Onkin tärkeää muistaa, että resilienssi voi kehittyä vain vaikeuksien kautta. Kun kohtaamme vastoinkäymisiä ja löydämme selviytymiskeinoja, meissä vahvistuu luottamus selviämiseen ja omiin mahdollisuuksiimme vaikuttaa. Resilientti ihminen ei näe haasteita ja vastoinkäymisiä pelkästään negatiivisina kokemuksina, vaan tunnistaa niissä myös mahdollisuuksia oppia ja kasvaa.
Resilienssi työelämässä
Työelämässä resilienssi on erityisen tärkeä taito, sillä kohtaamme muutoksia jatkuvasti. Organisaatiot muuttuvat, roolit muuttuvat, työtehtävät muuttuvat ja epävarmuus on monilla aloilla osa arkea. Resilienssi auttaa meitä sopeutumaan näihin muutoksiin, käsittelemään kuormitusta ja palautumaan paremmin.
Resilientti työntekijä ei välttämättä koe vähemmän stressiä kuin muut, mutta hänellä on keinoja hallita sitä. Hän tunnistaa omat rajansa, pyytää apua tarvittaessa, suhtautuu virheisiin oppimiskokemuksina ja säilyttää toimintakykynsä paineen alla.
Nykyään puhutaan myös yhteisöllisestä resilienssistä. Se tarkoittaa työyhteisön kykyä selviytyä yhdessä haasteista. On kyse sitten muutoksista, kriiseistä tai paineen alla työskentelemisestä. Yhteisön resilienssiä vahvistavat mm. avoin vuorovaikutus, oikeudenmukainen johtaminen, luottamus ja psykologinen turvallisuus. Tällöin mahdollistuu virheiden myöntäminen, avun pyytäminen, yhteinen oppiminen ja vaikeista asioista keskusteleminen ilman pelkoa.
Miten omaa resilienssiä voi vahvistaa?
Resilienssin kehittäminen ei tarkoita tehokkuuden lisäämistä tai itsensä kovettamista – pikemminkin päinvastoin. Resilienssin vahvistamisessa on tärkeää itseensä tutustuminen, kokemusten ja tunteiden hyväksyminen, itsestään huolehtiminen ja myötätuntoisen asenteen löytäminen itseään kohtaan. Lempeän tiedostamisen kautta on helpompaa myös huomata ja hyväksyä se, että resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus vaan pikemminkin dynaaminen tila. Kuormitus voi laskea resilienssin tasoa, kun taas onnistumiset ja lepo vahvistavat kykyämme kohdata vaikeuksia.
Resilienssiä voi kehittää esimerkiksi:
- tunnistamalla omat uskomuksensa suhteessa vaikeuksiin
- hyväksymällä sen, ettei kaikkea voi hallita
- puhumalla omista ajatuksista ja tunteista
- ylläpitämällä ihmissuhteita, jotka vahvistavat
- huolehtimalla fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta esim. liikunnan, ravinnon, rentoutumisen ja unen avulla
- harjoittelemalla realistista ja joustavaa ajattelua
- keskittymällä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa
- harjoittamalla itsemyötätuntoa
Resilienssi ei ole suoritus, eikä sen kehittäminen uusi vaatimus listaasi
Krisse Lipponen pohti jo vuonna 2018 nykykulttuurimme luomaa illuusiota siitä, miten kaikki elämässä on omissa käsissämme. Kunhan vain otamme ja teemme, niin kaikki on mahdollista, olemme onnellisia ja menestymme. Resilienssin näkökulmasta tämä on vaarallista. Sen sijaan, että kohtaisimme vastoinkäymiset normaalina osana elämää, koemme niiden olevan heijasteita meistä – omaa syytämme. Tällainen ajatusmalli ei auta löytämään keinoja oman todellisen vastuun tunnistamiseen, vaikeuksista selviytymiseen ja kasvuun, vaan syö toimijuutta. Itsemyötätunnon avulla opimme näkemään itsemme arvokkaina silloinkin, kun teemme virheitä, epäonnistumme ja elämä koettelee. Silloin on mahdollista kohdata, oppia, kasvaa ja kehittää myös resilienssiä.
Resilienssin kanssa työskenteleminen voi parhaimmillaan lisätä jaksamista, tukea hyvinvointia ja luoda sisäiseen maailmaasi tilaa sekä onnellisuutta. Pahimmillaan se voi kääntyä vaatimukseksi ”taidosta”, joka pitäisi osata – jossa pitäisi olla parempi. Toivonkin, että otat resilienssin konseptin mukaasi yhtenä väylänä itsetuntemukseen ja oman toimijuutesi vahvistamiseen.
Jos kaipaat tukea resilienssin kehittämiseen, itsellesi tai työyhteisöllesi, niin otathan rohkeasti yhteyttä.
Lähteet:
Lipponen, K., (2018) Resilienssi Arjessa. Tallinna. Duodecim. Tekstin ideoinnissa ja jäsentelyssä on hyödynnetty tekoälyä.
