Usein törmää ajatukseen, että työnohjaus on nimenomaan työn ohjaamista. Ulkoapäin tulevia vastauksia, ratkaisuja ja ohjausta, jopa vastuun siirtämistä asiantuntijalle. Todellisuudessa asiakas on aina paras asiantuntija omassa työssään. Työnohjaajan tehtävä on luoda turvallinen tila, mahdollistaa näkökulmien laajentaminen ja tukea asiakasta löytämään se mitä, milloinkin etsitään.
Työnohjauksen tausta ja tarpeellisuus
Työnohjaus on perinteisesti ollut mm. sosiaali- ja terveysalalla käytössä oleva työväline, jolla kuormittavaa ihmislähtöistä työtä tekevät ammattilaiset ovat voineet purkaa, jäsentää ja jakaa kokemuksiaan sekä löytää tukea työhönsä. Työnohjauksen hyödyt on kuitenkin mahdollista valjastaa käyttöön alasta, organisaatiosta ja yksilöstä riippumatta. Ihmisyyden, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeys sekä vaikuttavuus eivät ole riippuvaisia alasta jolla työskennellään.
Työelämä on muuttunut ja tietotyö sekä asiantuntijaroolit lisääntyneet. Yhä useamman työ on pirstaloitunutta, itseohjautuvuutta vaativaa ja jatkuvassa muutoksessa. Organisaatioiden arki on usein nopeatempoista, tulosohjautuvaa ja resurssien optimointiin tähtäävää, mikä on olemassaolon kannalta tarkoituksenmukaista. Yllä kuvatut realiteetit voivat kuitenkin johtaa siihen, että toiminnasta tulee reaktiivista, eikä pysähtymiselle, tutkimiselle, oivaltamiselle ja oppimiselle aina synny luontevasti mahdollisuuksia. Tähän haasteeseen vastaa työnohjaus.
Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden keskustella ammattilaisen avulla työhön liittyvistä ajatuksista, kokemuksista ja tunteista. Jäsentää omaa työtä ja suhdetta siihen. Ohjaus luo selkeyttä ja tilaa omaan sisäiseen maailmaan, työhön sekä työyhteisön jaettuihin kokemuksiin ja vuorovaikutukseen. Kun ymmärtää itseään on helpompaa ymmärtää toisia. Prosessi on yhtä aikaa hyvinvoinnin tukemista ja ammatillista kehittämistä.
Itsetuntemus on kaiken viisauden alku.
-Aristoteles
Ulkopuolisen ohjaajan avulla mahdollistuu sellaisistakin asioista keskusteleminen, jotka eivät ole helppoja tai ristiriidattomia. Asioista, joista ei työyhteisössä spontaanisti puhuta. Ammattilainen auttaa luomaan turvallisen tilan, jossa kaikki saavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Työyhteisöjen vaikeatkin tilanteet voidaan tehdä näkyviksi, jotta niistä puhuminen ja niiden tutkiminen tulevat mahdollisiksi. Työnohjaus mahdollistaa sellaisen ymmärryksen luomisen, joka ei olisi mahdollista yksin.
Miten päästä alkuun työnohjauksen kanssa?
Työnohjaajan valintaan kannattaa panostaa. Työnohjaus on ennen kaikkea suhde. Ohjaajan ja asiakkaan/asiakkaiden välinen suhde mahdollistaa parhaimmillaan omien tavoitteiden ja prosessin hyötyjen saavuttamisen. Jos yhteys ei toimi, ei turvallista tilaa synny. Uskon, että oikean työnohjaajan löytäminen on avain. Asiasta löytyy myös tutkimustietoa, jonka mukaan asiakkaan ja ammattilaisen välinen suhde on lopputuloksen kannalta tärkeämpää kuin se mitä viitekehystä tai lähestymistapaa käytetään. Tutkimus on toteutettu terapiakontekstissa, mutta sen löydöksiä hyödynnetään työnohjauksesta puhuttaessa myös. Ihmissuhdetyön lainalaisuudet ovat universaaleja.
Itse olen pyrkinyt lähestymään asiaa seuraavasti. Tarjoan asiakkaalle ilmaisen tunnin kartoituskerran, jolla tutkimme mikä palvelu ja kokonaisuus olisi juuri tarpeisiin sopiva. Tapaamiselle asiakas pääsee tutustumaan, kysymään ja kyseenalaistamaan. Tunnustelemaan olisiko meillä potentiaalia yhteystyöhön. Jos yhteistyöhön päädytään, on oma suositukseni ohjauksen aloittaminen kolmella tapaamiskerralla. Tuossa ajassa pääsee sisälle tapaani tehdä työtä ja asiakkaat yleensä tunnistavat onko tässä se reitti, jota jatketaan. Tämän jälkeen kaikki, tapaamistiheydestä yhteisen matkan kestoon, on sovittavissa asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
Alkuun ei tarvitse tietää mitä kaipaa ja miksi. Riittää kun tunnistaa tarpeen pysähtyä. Autan siitä eteenpäin.
Jos uteliaisuus heräsi, tai työnohjaus jo kutsuu– Otathan rohkeasti yhteyttä. Tutkitaan yhdessä lisää.